Työpäiviä Männistön puutarhassa.

14.3.2016 Maanantaina aloitin työt männistöllä. Tein 2 tuntia töitä. laitoin riveihin istutusastioita.

18.3.2016 Perjantaina olin 2 tuntia töissä. tein samaa hommaa.

21.3.2016  Maanantaina olin 2 tuntia taimia istuttamassa.

22.3.2016 Olin jälleen taimia istuttamassa. 2 tuntia taas.

23.3.2016 Olin 5 tuntia töissä. istutin liisukoita. myöhemmin pistin orvokeita laatikoihin.

24.3.2016  Olin 5 tuntia töissä. Oli jälleen orvokkien pakkaamista.

25.3.16 Pitkäperjantai

Viikko 13

28.3.16 pääsiäinen

29.3.16 Olin 5 tuntia töissä. yhä orvokkien parissa työskentelyä.

30.3.16 Olin tällä kertaa 2 tuntia töissä. Pakkailin orvokkeja sen ajan.

31.3.16 Oli jälleen orvokin pakkaamista laatikoihin. Oli 5 tunnin päivä.

1.4.2016 Yhä orvokkien siirtämistä laatikoihin. 5 tunnin päivä.

Viikko 14

4.4.16   Orvokkien siirtämistä laatikoihin. 5 tuntia.

5.4. 16 Yhä samaa orvokkihommaa. 5 tuntia.

6.4.16  5 tuntia.

7.4.16  5 tuntia.

8.4.16  5 tuntia. Oli turveastioiden asettamista pöydälle.

Viikko 15

11-13.4.16  5h joka päivä.Olen tehnyt näiden päivien aikana uutta hommaa, nimittäin harvennusta.

14-15.4.2016  On ollut sekä harventamista,että orvokkien pakkaamista. 5 tuntia päivässä.

18.-21.4.2016  Olen pakannut orvokkeja laatikoihin joka päivä. Lisäksi kävin avustajan kanssa maapetihuoneessa järjestämässä riveihin orvokkilaatikoita. 5 tuntia päivässä.

19.4. 16   5 tuntia orvokkien pakkaamista. Mukavin työ on ollut orvokkien pakkaaminen laatikoihin,sillä se on minulle tuttua, ja rutiininomaista.

25.4.-26.4 16  Olin kummatkin päivät sairaana.

27.4-29.4.2016 Tein orvokkihommia...mutta perjantaina tuli aseteltua koko päivä turvepotteja(lumihiutaletta) pöydälle. Se oli itseasiassa ihan mukavaa vaihtelua. Sanoisin jopa että mukavinta hommaa viikolta.

2,5-4.5.2016 Kastelin turvepurkkeja, ja kukkia,sekä asettelin turvepurkkeja pöydälle.

5.5.16   Helatorstai, eli olin vapaana.

6.5. Otin pöytien sivuilta kukkia pois että saatiin harvennus tilaa. Olin noin 4 tuntia töissä, sillä oli taxiongelmia.

Mukavinta hommaa tällä viikolla oli kastelu. Oli ihan mukava virvoittaa kasveja.

9.5.-13.5.2015  Olin 5 tuntia päivittäin töissä. Sain aika paljon kastelu hommia. Virvoitin paljon kasveja,esim. lobeliaa, ja pelargonia. Otin pöydiltä tukku laatikoihin kesä begoniaa, ja orvokkejakin tuli kerättyä tukkulaatikoihin.Tein harvennustilaa pöydille, kun otin kasveja muovilaatikoihin.
Kasteluhommat vei mukavuudessa voiton tälläkin kertaa.


16.5.-17.5.16  Olin 5 tuntia töissä

18.5. 16  Oli palaveri, joten olin poissa.

19.5.16.  Olin sairaana.

20.5.16 Palasin töihin. olin 5 tuntia.  Parasta tällä viikolla oli kasteluhommat.


23.5. 16  Oli maanantai. Otin pöytien reunoilta koristetupakkaa harvennustilaa varten. Pääsin myös tekemään harvennusta.

24-25.5.16  Otin pöydiltä reunoja pois, jotta kasveja saadaan harvennetuksi. Kastelin runsaasti kasveja.

26.5.16  Olin poissa taxiongelmien takia.

27.5.16 Pistin lobeliaa tukkulaatikoihin koko päivän.

Parasta viikossani oli viimeisen päivän lobeliatyö, koska työ samanlaista koko päivä.



30.5.16 -3.6.16   asettelin miljoonakelloja pöydille, laitoin muovilaatikoita pinoihin lavoille. Levittelin pelargoniaa pöydille.

 Minulla on alkanut nyt kesäloma!

TOP-jaksoni sujui aika kivasti kun sain tarvittavaa tukea, ja ymmärrystä ohjaajiltani.

pobletharjoitus

http://bit.ly/1IKfVWX

videon upotus

Tallensin ensi videon h-asemalleni tvt kansioon, kirjauduin youtubeen,ja klikkasin lataa.Vaihdoin videon julkisesta piilotettuun.
Sen jälkeen raahasin videotiedoston lataa-ikkunaan. Kun video oli ladattu, ja käsitelty klikkasin valmis.

Syyshortensian leikkaus

Syyshortensia ei vaadi säännöllistä leikkausta, mutta keväinen hoitoleikkaus, jossa tukeviin versoihin jätetään 2-3 silmuparia ja heikot versot poistetaan kokonaan, tekee kukinnoista suuria. Jos pensaan annetaan kasvaa vapaasti leikkaamatta, muodostuu kukintoja enemmän mutta ne jäävät kooltaan pieniksi. Kasvi on myrkyllinen.






Vanhoja syyshortensioita voi leikata syksyllä.
 Syyshortensian voi leikata kahdella tavalla.

Vähäisemmällä leikkauksella saadaan syyshortensia kukkimaan runsaasti.

Leikkaustavat vaikuttavat kukintaan, kukkien määrään ja kokoon.
Varovainen leikkaus tehdään 1-3 vuoden välein, jolloin poistetaan vanhimmat ja heikoimmat versot. Tällä tavalla hortensia kukkii reilusti, mutta kukat ovat pienikokoisia.

Suuria kukkia saadaan leikkaamalla voimakkaasti.

Voimakkaammalla leikkauksella saadaan suuria kukkia, mutta vähemmän.Tällöin leikataan keväällä edellisenä vuonna kasvaneet versot 2-4 silmuparin takaa ja ohuet, heikot versot poistetaan kokonaan. Mitä paksumpi verso on, sitä enemmän silmupareja siihen leikattaessa jätetään.

Alasleikkaus ei ole syyshortensialle suositeltavaa, koska hortensiat versovat huonosti vanhasta puusta.

Viheralueiden puuvartiset kasvit.

(metsä)vaahtera- Acer platanoides

Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet. Vaahtera kasvaa 10–20 metriä korkeaksi. Latvus on leveän puolipallomainen. Vaahtera on nopeakasvuinen puu. Vaahtera kukkii ennen lehtimistään keltaisin kukin. Liuskaiset lehdet värittyvät syksyllä keltaisiksi tai oranssinvärisiksi, joillakin jalostetuilla lajikkeilla jopa hehkuvan punaisiksi. Runko on nuorena ruskeanharmaa ja sileä, vanhempana se muuttuu tummanharmaaksi ja kapeauurteiseksi. Juuristo on tiheä, epäsäännöllinen paalujuuri jakautuu jo lähellä tyveä useaksi sivujuureksi ja pinnanmyötäisiä vaakajuuria on erittäin vähän.

lähikuva lehdestä:

koristearonia- Aronia x prunifolia

Koristearonia (Aronia × prunifolia) on koristepensas. Se kasvaa pari metriä korkeaksi. Kasvupaikaksi sopii parhaiten aurinkoinen tai puolivarjoinen paikka ja laji menestyy lähes koko Suomessa. Pensas kukkii alkukesällä valkoisin kukin. Lehdet saavat syksyllä voimakkaan punaisen värin. Mustat parkkihappoa sisältävät marjat ovat syötäviä. Pensas ei kuki eikä tuota marjoja leikkausvuonna.

lähikuva lehdestä

pensashanhikki-Dasiphora Fruticosa

lähikuva

Pensashanhikki (Dasiphora fruticosa, syn. Potentilla fruticosa, syn. Dasiphora floribunda) on puuvartinen, pensasmainen ruusukasvi. Suomessa sitä kasvaa puistoissa ja tienlaitamilla istutettuna. Siinä on keltaiset kukat, joissa on viisi terälehteä. Lajista on kuitenkin jalostettu erilaisia lajikkeita, joissa on eriväriset kukat. Sen lehdet ovat vihreitä ja soikionmuotoisia.

(lehto)saarni- Fraxinus excelsior

Saarni voi Suomessa kasvaa 20-metriseksi puuksi. Saarnen kaarna on harmaa ja uurteinen, ja oksat ovat jäykkiä ja sojottavat usein viistosti ylöspäin. Saarni on erittäin runsaskukkainen ja sillä on suuret parilehdykkäiset lehdet. Siemen on pitkä ja siivekäs. Saarni kukkii keväällä ennen lehtien ilmestymistä. Lajin tunnistaa helposti lehdettömänäkin sen suurista ja mustista silmuista.

(metsä)tammi-Quercus robur

Täysikasvuisen metsätammen rungon kaarna on syväuurteinen ja väriltään tummanruskea. Vahvat, pitkät haarat ovat yläviistoon ja sivulle siirottavia. Latvus on kupumainen. Kuluvan kesän kasvainranka on tavallisesti kalju. Lehtisilmut ovat pieniä. Nahkeahkot lehdet ovat kierteisesti ja korvakkeettomia. Lehtiruoti on tavallisesti 2–8 mm pitkä. Pariliuskainen lehtilapa on 10–15 cm pitkä, vastapuikea, tavallisesti herttatyvinen ja yleensä vain nuorena alta karvainen. Lehdet levenevät tyvestä kärkeen voimakkaammin kuin toisella yleisellä eurooppalaisella tammilajilla,talvitammella (Q. petraea). Lehden liuskat ovat ehytlaitaisia, pyöreä- ja tylppäkärkisiä. Lehtilavan suonet ulottuvat sekä liuskojen kärkiin että niiden välisiin loviin. Hedekukinto on riippuva, monikukkainen norkko, emikukinto on pysty, 2–4-kukkainen norkko. Kukat ovat yksineuvoisia ja pieniä, kukan kehä on vähäinen. Suomessa metsätammi kukkii myöhään kevällä touko-kesäkuussa. Hedelmä on maljamaisen kehdon ympäröimä kova, 2–3 cm pitkä pähkinä eli terho. Kukintoperä on hedelmien kypsyttyä aina selvästi lehtiruotia pitempi, jopa 6 cm pitkä. Pähkinät kypsyvät kukintavuonna.

Metsätammen ruskaväri on pääosin keltainen, tai vaatimattoman kellanruskea. Tammenterhot ovat kypsiä eteläisen Suomen oloissa syyskuun lopulla, samaan aikaan ruskan kanssa. Puu pudottaa lehtensä talveksi, mutta, ruskeat, kuolleet lehdet pysyvät nuorissa puissa usein kevääseen saakka. Suurilla puilla lehdet tuntuvat varisevan herkemmin.

kurtturuusu-Rosa rugosa 

Kurtturuusu on monivuotinen pensas. Siitä tulee tiheäkasvuinen ja yleensä 1–1,5 metriä korkea. Lehdet ovat yksi lajin parhaista tuntomerkeistä. Ne ovat kiiltäviä, kurttuisia, karheita ja väriltään tummahkon vihreitä. Syksyisin väri vaihtuu keltaiseksi. Oksat ovat paksuja ja niissä on piikkejä tiheässä, tiheämmin kuin monilla muilla ruusulajeilla.

tuoksuvatukka-Rubus odoratus 

Tuoksuvatukka (Rubus odoratus) on vaaleanpunakukkainen vadelman sukuinen kasvi, jota kasvatetaan koristekasvina. Se on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Tuoksuvatukan korkeus on 1–2,5 metriä. Se kukkii toisen vuoden versoista heinä-elokuussa. Kukat ovat kooltaan 3–4 cm. Lehdet ovat suuret, ja niistä muodostuu hyvä näkösuoja, ja siksi tuoksuvatukkaa käytetään yleisesti aidanteena. Se viihtyy puolivarjossa ja auringossa. Suomessa laji menestyy kasvuvyöhykkeillä I - VII.

norjanangervo- Spiraea Grefsheim

Norjanangervo on 1–1,5 metriä korkeaksi kasvava tiheä- ja ohutversoinen pensas. Harmaanvihreät lehdet ovat kapean soikeita ja pehmeäkarvaisia. Lehtien laidat ovat ehyitä tai kärkiosista terävähampaisia. Kukinto on edellisvuoden verson päällä oleva sarja, jossa on pieniä valkoisia kukkia runsaasti.

puistolehmus-Tilia x vulgaris

Puistolehmus muistuttaa paljon metsälehmusta, mutta sen erottaa siitä parhaiten muhkuraisella rungollaan, joka vesoo runsaasti. Kukinnot ovat nuokkuvia, ja niissä on 5–10 kukkaa, jotka ovat kaksineuvoisia. Puu kasvaa normaalisti 15–35 metriä korkeaksi, mutta hyvällä paikalla se voi saavuttaa yli 40 metrin korkeuden ja alhaalta kahden metrin ympärysmitan. Lehdet ovat samankaltaisia kuin metsälehmuksella, mutta niiden lehtilavat ovat alta vaaleanvihreät. Pituutta lehdillä on 6–15 cm ja leveyttä 6–12 cm. Hedelmä on kuiva, pähkinänkaltainen ja halkaisijaltaan noin 8 mm.

vuorijalava-Ulmus glabra 

Suomessa vuorijalava kasvaa tavallisesti 15–25 metrin mittaiseksi. Puu muodostaa vankan paalujuuren ja sen ympärille laajan pintajuuriston, mutta juurivesoja ei muodostu. Runko säilyy melko pitkään pinnaltaan sileänä, mutta vanhoihin yksilöihin muodostuu verkkomaisesti halkeilevaa harmaanruskeaa rosokoornaa. Oksat ovat vankkoja, yläviistoja ja latvus leveän suppilomainen. Kuluvan kesän oksien kasvainranka on tavallisesti karvainen. Lehtisilmut ovat lähes pallomaisia, tylppiä ja väriltään tummia. Harmahtavan tai sinertävän vihreät lehdet ovat väriltään tummempia kuin useimpien muiden Suomessa tavattavien puiden lehdet. Lehdet sijaitsevat oksissa kierteisesti ja ne ovat korvakkeettomia ja lyhytruotisia. Lehtilapa on 10–18 cm pitkä, vastapuikea, laidoilta toissahainen, tyvestä vähän epämukainen, kärjestä hyvin pitkäsuippuinen ja joskus heikosti kolmiliuskainen. Lehdet ovat päältä karheita, alta suonihangoista tiheäkarvaisia ja muualta harvakarvaisia. Suonipareja on 13–20, sivusuonet ovat kaksihaaraisia.             lähde: wikipedia

Marjapensaiden leikkaukseen liittyviä muistiinpanoja

Marjapensaiden leikkaaminen      muistinpanoja:

- Marjapensaita on leikattava, ettei niistä tulisi liian leveäkasvuisia ja että aurinko pääsisi sisään kasvustoon. Liian tiheät pensaat lamoavat, eikä niiden sisällä kulje ilma. Molemmat asiat vaikuttavat satoisuuteen.

MUSTAHERUKKA.

Leikataan vuosittain myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä, ennen kuin silmut alkavat vihertää. Tärkeintä on vuosittain poistaa vanhat, sairaat ja vioittuneet oksat. Mustaherukka antaa parhaan sadon nuorista versoista, niitä siis jätetään. Peukalonpaksuiset versot ovat jo auttamattomasti liian vanhoja. Maatapitkin kasvavia oksia kannattaa myös poistaa, sillä ne eivät tuota satoa vaan juurtuvat maahan kiinni ja leventävät pensasta liikaa. Vanhat mustaherukkapensaat voidaan nuorentaa leikkaamalla ne kokonaan alas noin 20 cm:n pituisiksi.

PUNA, JA VALKOHERUKKA.

Puna- ja valkoherukkaNäitä pensaita ei saa leikata liikaa, sillä marjojen tuotto saattaa kärsiä. Leikkauksen alussa poistetaan ensin vanhempia oksia, jotka tekevät pensaasta liian tiheän. Seuraavaksi lyhennetään niitä nuorempia oksia, jotka kasvavat pystysuoraan. Kokonaan poistettavat oksat leikataan niin läheltä maanpintaa kuin vain mahdollista.

KARVIAISET.

Karviaiset leikataan samalla tavoin kuin puna- ja valkoherukatkin. Karviaisen voi myös leikata kokonaan alas, mutta vain jos enää ei ole muuta tehtävissä pensaan kuntoon saattamiseksi.

 Karviaisia voidaan leikata syksystä kevääseen niin kauan kuin pensaissa ei ole lehtiä tai puhkeamassa olevia silmuja.